Kaikki mukana? Mutta kuka puhuu ja ketä ei kuunnella?

#MeToo –kampanja alkoi reilu kaksi vuotta sitten ja sen vaikutukset ovat kantaneet pitkälle. Jotkut ovat jopa uumoilleet #MeToon jälkeistä uutta paradigmaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä käsiteltäessä. Neljännen aallon feminismi haastaa yhteiskunnalliset rakenteet ja valtasuhteet ja tarkastelee niitä kriittisesti. Feminismi on myös muiden kuin naisten asia. Nykyfeminismi pyrkii sukupuolen lisäksi huomioimaan myös ihonvärin, vammaisuuden, seksuaalisuuden, sukupuolen moninaisuuden ja näiden mahdolliset risteymät. (Koskela 2019.)

Syksyllä 2019 ilmestyneen kirjan Ennen kaikkea feministi (Koskela 2019) lähtökohta on, että maailma ja sen lainalaisuudet muodostuvat vuorovaikutuksessa ihmisten kesken. Koskela kuvaa tätä ”monimutkaisen vuorovaikutuksen verkostoksi, jonka poimuihin synnymme voimatta itse vaikuttaa siihen, millaiset lähtökohdat saamme”. Toisten etumatka on etu ja erilaiset lähtökohdat tulee tunnistaa. Koska verkosto ei kykene kannattelemaan kaikkia, tarvitaan työkaluksi feminismiä, jonka kautta voidaan havaita epäkohtia ja kehittää puheen käytäntöjä siten, että kaikkien ääni on arvokas ja kuuluva. Näin päästäisiin kehittämään edelleen hyvinvointivaltiota ja heikoista huolehtimista. (mt.)

Minja Koskela on taustaltaan muusikko ja musiikin tohtori, mutta ennen kaikkea ajattelija, opettaja, tutkija, ja nyt myös kirjailija. Henkilökohtainen on poliittista -kirjassa Koskelan omat kokemukset musiikin harrastamisesta ja ammattiin opiskelusta kietoutuvat teoriaan ja politiikkaan. Musiikki on myös Koskelan mukaan se syy, miksi hänestä tuli feministi. Koskela tuo esille musiikin opiskelussa havaitsemansa rakenteet, jotka joko tekevät sukupuolen näkyväksi tai pyrkivät häivyttämään sen. Ja ketä kuunnellaan ja ketä ei, riippuen puhujan sukupuolesta. Naisoletettujen vähäinen määrä tietyissä musiikkikokoonpanoissa on voitu kuitata kiinnostuksen puutteena ja jopa naisten yhteistyökyvyn puutteena. Koskela nostaa esiin myös useita esimerkkejä opetus- ja kasvatusalalla vallitsevasta patriarkaalisesta vallankäytöstä ja päätöksenteosta sekä näiden hiljaisesta hyväksymisestä. (mt.)

Viihde- ja elämysteollisuudella on ollut kyseenalainen rooli epätasa-arvon ja syrjinnän toisintamisessa ja vahvistamisessa. Edelleen viihteessä nauretaan vähemmistöille ja mollataan heikompia. Kyse ei ole menneiden aikojen Suomi-filmeistä tai yksittäisistä sketseistä, sillä edelleen monet nykypäivän huumoriohjelmat lyövät vähemmistöjä, naureskelevat heille ja heidän kokemuksilleen. Feminismin neljännessä aallossa vastuu tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisestä tulisi ulottaa myös viihteeseen, jolloin se voisi tarjota empatiaa ja osallisuuden tukemista myös niille, jotka ovat olleet marginaalissa ja syrjinnän kohteena tai vaihtoehtoisesti nauramaan vähemmistöjen kustannuksella niille, joilla jo valmiiksi menee hyvin. ”Naurun suunta paljastaa paljon. Siksi tähtääminen vaatii erityistä tarkkuutta”, Koskela toteaa. (mt.)

Kirjassaan Koskela esittää kymmenen tapaa tehdä tasa-arvoa koska tasa-arvo on tekoja. Tässä niiden otsikot:

Tietoisuus

Kyseenalaistaminen

Läpinäkyvyys

Panostaminen

Esteettömyys

Tilastointi

Kouluttaminen

Sensitiivisyys

Tavoitteellisuus

Liittolaisuus

Tasa-arvoa ja reformia –hankkeessa ammatillisen koulutuksen tasa-arvotyötä edistetään ja tuetaan koulutusten ja mallien avulla. Tässä työssä tärkeänä elementtinä toimii myös oppaan tuottaminen oppilaitoksille. Lokakuussa 2019 Mukana! -opas  (Honkala ym. 2019) tarjoaa ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle materiaalia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamiseen. Koskelan kirjassa esittämät teemat ovat hyvä alku keskusteluille teoista ja muutoksesta ja myös tukevat Mukana! –oppaan toimintaehdotuksia. Julkaisussaan Koskela tuo näkyväksi oman polkunsa oppijana eri koulutuksissa aina lapsesta tutkijaksi. Polkujen varrella tehdyt havainnot rakenteista ja sukupuolittuneista käytännöistä toimivat oppilaitoksille esimerkkinä siitä, kuinka ei tulisi toimia ja miten kehittää edelleen oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä – aina velvoittavista suunnitelmista arjen puheisiin ja tekoihin.

JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulu toimii yhteistyökumppanina Tasa-arvoa ja reformia –hankkeessa ja tarjoaa oppilaitoksille kolmea eri koulutusta sekä tukea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien ja -toimintamallien päivittämiseen. Koulutuksia ja niiden toteutustapoja voidaan räätälöidä kunkin oppilaitoksen tarpeisiin ja toiminnan kehittämiseksi. Koulutusten ytimessä ovat konsultatiivisuus ja oppilaitoksen toimintaa kehittävä työote.

Joulukuussa 2019 JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on aloitettu verkossa toteutettavan, kolmen opintopisteen laajuisen, tasa-arvokoulutuksen suunnittelu. Alkukeväästä 2020 valmistuu koulutus, joka on toteutustavaltaan paikkaan ja aikaan sitomaton. Tällöin koulutus palvelee sellaista saavutettavuutta, joka mahdollistaa koulutukseen osallistumisen mahdollisimman monelle. Hankkeen tuotoksena JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on syntynyt pelillinen toteutus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemojen omaksumiseen ja opettamiseen. Pelillisyys haastaa pohtimaan sukupuolittuneita rakenteita sekä ketä kuunnellaan päätöksiä tehtäessä. Pelillisyyden kautta opettaja voi omaksua intersektionaalista ajattelua oman opetus- ja ohjaustyönsä tueksi. Se haastaa myös eri ammattialojen sukupuolittuneita ohjauskäytänteitä, kuin myös ennakkoluuloja ja ennakko-oletuksia. Pelillisyys vahvistaa kokemuksellista oppimista ja opettajan oma kokemus pelaamisesta vahvistaa pelin hyödyntämistä osana hänen opetustoimintaansa oppilaitoksessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista tehdään velvoittavat ja että tasa-arvokasvatus huomioidaan läpileikkaavana teemana eri koulutusasteilla (Valtioneuvosto 2019). Mukana! –opas, Koskelan kirja sekä Tasa-arvoa ja reformia –hankkeen koulutukset ja konsultoinnit tukevat oppilaitoksia valmistautumisessa tähän työhön sekä ohjeiden ja suunnitelmien laatimiseen. Moninaisuus ja sen vaaliminen tulee nähdä kaikkien hyvinvointia ja osallisuutta ylläpitävänä ja tukevana perustana. Tällöin kaikkien ääni kuuluu ja kaikki tulevat näkyviksi oppilaitoksissa ja työelämässä. Ja kaikki ovat mukana.

Jari Karttunen

Kirjoittaja on lehtori JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja toimii siellä Tasa-arvoa ja reformia-hankkeen projektipäällikkönä.

 

Honkala Satu, Lempinen Miko, Nousiainen Katriina, Onwen-Huma Hanna, Salo Aija & Vacker Riikka 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/mukana-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuustyo-toisella-asteella

Koskela Minja 2019. Ennen kaikkea feministi. Karisto 2019.

Valtioneuvosto 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/osaamisen-sivistyksen-ja-innovaatioiden-suomi