Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö purkaa segregaatiota

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoite oppilaitoksissa on kirjattu lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää kysymyksiin, jotka koskevat opiskelijavalintoja, opetuksen järjestämistä, oppimiseroja, opintosuoritusten arviointia sekä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.) 

Tilastojen mukaan suomalainen työelämä on eriytynyt sukupuolen mukaan (Keski-Petäjä & Witting 2016). ”Vuoden 2015 tietojen mukaan ammatillinen eriytyminen on edelleen vahvistunut” (Tilastokeskus 2015). Vain joka kymmenes työllinen työskenteli niin sanotuissa tasa-ammateissa, mikä tarkoittaa ammatteja, joissa naisten ja miesten osuudet olivat 40–60 prosenttia ammattiryhmistä. Selvästi mies­enemmistöisiä aloja ovat muun muassa tekniikan ala ja rakennusala ja nais­enemmistöisiä puolestaan – usein julkisen sektorin – hoiva- ja opetusalat. (Keski-Petäjä & Witting 2016.)

Keski-Petäjä ja Witting (2018) totesivat myös, että Suomessa on monilla mittareilla suku­puolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutus­alat ja työ­markkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt ja jopa vahvistunut joillain aloilla. Tilastodatan perusteella Keski-Petäjä ja Witting päättelivät, ettei alojen suku­puolen mukainen eriytyminen ole lievenemässä itsestään. Sukupuolen mukaan eriytyneet alat ovat eriytyneitä kaikilla koulutus­asteilla, mutta erityisen jyrkkää eriytyminen on alemmilla koulutus­tasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa. (Keski-Petäjä & Witting 2018.) Oppilaitosten on tärkeää tiedostaa niiden rooli tämän eriytymisen lieventämisessä.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan yli 5 prosenttia opiskelijoista kertoo sukupuolekseen jonkin muun kuin mies- tai naissukupuolen. Binäärinen jako miehiin tai naisiin tulee kyseenalaistaa oppilaitoksissa. ”Yhteishakujärjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”. Todellisuus on toki tilastoja moninaisempi. Kategoriat nainen ja mies sisältävät monenlaisia sukupuolen ilmaisuja ja identiteettejä, eivätkä kaikki identifioidu kumpaankaan näistä kategorioista. On mahdollista, että sukupuolenmukaista segregaatiota tapahtuu myös sillä tavoin, että esimerkiksi muunsukupuoliset hakeutuvat useammin joillekin suvaitseviksi mieltämilleen aloille, vaikka tilastot eivät tätä osaa sukupuolenmukaisesta segregaatiosta tuokaan esille. Myös muunsukupuoliset tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva”, kirjoittaa SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua (2018). Oppilaitosten on ensiarvoisen tärkeää tiedostaa niiden rooli rakenteellisten syrjivien käytänteiden purkamisessa aina hakeutumisvaiheesta työelämään siirtymisessä.

Segregaation purkua ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä tulee tarkastella myös laajemmin. Sukupuolen mukaisen eriytymisen lisäksi olisi hyvä tarkastella jatkossa myös laajemmin risteäviä eroja. Muutkin tausta­tekijät kuten sosio­ekonominen asema, ikä, etnisyys tai kieli vaikuttanevat siihen, minkä alan ja tason koulutukseen opiskelijat hakeutuvat tai mihin heitä ohjataan. (Keski-Petäjä & Witting 2018.) Oppilaitosten tulee tiedostaa, että niiden tulee olla saavutettavia ja esteettömiä paitsi sukupuolen ilmaisun ja seksuaalisen orientaation suhteen, myös monen muun seikan suhteen, jotta opiskelu on saavutettavaa mahdollisimman monelle. Huomiota tulee kiinnittää myös opinto- ja uraohjaukseen ja sen rooliin segregaatiota purkavassa työssä.

Tasa-arvoa ja reformia -hanke tuo esille myös edellä mainittuja seikkoja sekä tukee ja kehittää ammatillisissa oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä ja edelleen sen jalkauttamista oppilaitosten ja työpaikkojen toimintaan. Tämä työ tulee nähdä paitsi opettajan tulevaisuustyönä myös työyhteisöiden yhteisenä missiona. Uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa hankkeen painopisteitä ovat opintojen henkilökohtaistaminen ja työssä järjestettävän koulutuksen kehittäminen.

Tasa-arvoa ja reformia -hanke, sen koulutukset ja konsultaatiot sekä juuri ilmestynyt Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella -opas (Honkala ym. 2019) ovat avainasemassa kun kehitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä oppilaitoksissa. Oppilaitokset vastuutetaan tähän tärkeään työhön, joka vaatii jokaisen työntekijän ja opiskelijan paneutumista yhteisen hyvän edistämiseen. Tukena työssä on myös hallitusohjelma, jossa vaaditaan, että eri koulutusasteiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista tehdään velvoittavat (Valtioneuvosto 2019).

Olemassa olevien hyvien käytänteiden esille nostaminen on tärkeää segregaatiota purkavassa työssä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä. Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu jatkuvasti, joten monikulttuurisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden teemat ovat tärkeitä edistettäessä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Haluamme pitää kaikki mukana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikilla on hyvä olla – arvostaen ja vaalien aktiivista kansalaisuutta, erilaisuutta, monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Jari Karttunen

Kirjoittaja on lehtori JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja toimii siellä Tasa-arvoa ja reformia-hankkeen projektipäällikkönä.

 

Mukana! – tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella on jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän ja opiskelevan opas. Opas nostaa esille oppilaitosten kehittämiskohteita ja esittelee hyviä käytäntöjä. Lähde: Opetushallitus

 

 

Honkala Satu, Lempinen Miko, Nousiainen Katriina, Onwen-Huma Hanna, Salo Aija & Vacker Riikka 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/mukana-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuustyo-toisella-asteella

Keski-Petäjä Miina & Witting Mika 2016. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Julkaistu 10.5.2016. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikuttaa-lasten-valintoihin/

Keski-Petäjä Miina & Witting Mika 2018. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus­alojen eriytyminen jatkuu. Julkaistu 29.11.2018. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu/

Kouluterveyskysely 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.9.2017. Viitattu 8.10.2019: https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-2017-oppilaat-voivat-paremmin-peruskoulun-alaluokilla-kuin-ylaluokilla

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Finlex. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Tanhua Inkeri 2018. Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää – katso uusimmat luvut. SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke. Viitattu 8.10.2019:  https://www.kaikkienduuni.fi/news/2018/10/4/ammatillisen-koulutuksen-sukupuolenmukainen-segregaatio-edelleen-jyrkk-katso-uusimmat-luvut

Tilastokeskus 2015. Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013. Julkaistu: 23.10.2015. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html

Valtioneuvosto 2019.  Rinteen hallitus. Hallitusohjelma. 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/osaamisen-sivistyksen-ja-innovaatioiden-suomi